On kulunut jo kaksi vuotta siitä, kun aloimme yrittämään lasta. On hassua huomata, miten lapsettomuudesta on tullut vähitellen osa minua. En haluaisi sen määrittelevän itseäni, mutta toisaalta huomaan, että sen ansiosta minusta on tullut avoimempi ja itsevarmempi. Pääsin yli yhdestä suurimmista peloistani, piikeistä, ja olen ottanut sen suurena voittona, vaikka se ei varsinaisesti viekään meitä lähemmäs omaa pienokaista. Olen käynyt kuluneen vuoden sisällä niin monta kertaa verikokeessa, että edes kahden käden sormet eivät riitä laskemaan niitä. Ja tässä kohtaa meidän lapsettomuusmatkaamme tiedän, että lisää on vielä tulossa.
Häämatkasuunnitelmat
Hyvää uutta vuotta 2023 kaikille blogin lukijoille! Täällä ollaan tosi helpottuneita, että vuosi 2022 on vihdoin takana. Onko kellään muulla ollut samoja fiiliksiä? Paras puoli kuluneessa vuodessa on ollut se, että on päässyt taas matkustamaan kun koronarajoitukset on poistuneet. Tein viime vuonna yhteensä kolme ulkomaanmatkaa; Lontooseen, Kreikkaan ja Norjaan. Siitä rohkaistuneena me päätettiin suunnitella ja varata meidän häämatka! Vihdoinkin, näin 2,5 vuotta häitä myöhemmin.
Lapsettomuus osa 2
Ja niin koitti päivä 517... Kesä alkaa olla ohi ja se tarkoittaa myös sitä, että meidän lapsettomuushoidot vihdoin etenee. Mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut muutamaa verikoetta lukuunottamatta, mutta pieniä askelia on otettu eteenpäin. Kertaan lyhyesti tutkimukset mitä minulle on tehty ja mitä edellisellä lääkärikäynnillä puhuttiin. Sitten keskityn enemmän omiin tuntemuksiin lapsettomuuden taustalla.
futuremrsw.com 