häät · kuulumiset

Häästressin ja romahduksen kautta uuteen nousuun

Kuten varmasti moni on huomannutkin, tässä kuussa bloggaaminen on jäänyt sivuun lähes kokonaan. Suurin syy siihen on kiire ja mieletön stressi. Häästressi sai alkunsa koronaviruksesta, mutta positiivisten koronauutisten jälkeenkin stressi on syönyt ilon kokonaan hääsuunnittelusta. Korona on vaikuttanut siihen niin, että meidän alkuperäinen aikataulumme on mennyt uusiksi ja nyt tuntuu ettei mitään ehdi tehdä ajoissa. Lopulta stressi ajoi minutkin romahduksen partaalle.

Arkeni koostuu nykyään siitä, että olen koko päivän töissä ja illalla seitsemän jälkeen alan hoitaa hääasioita. Laitan sähköpostia, kierrän ympäri pääkaupunkiseutua etsimässä milloin mitäkin häätarviketta ja keskustelen pitkälle yöhön Samun kanssa häiden istumajärjestyksestä tai koristelusta samalla auki kymmenen eri välilehteä selaimessa. Kun lopulta menemme nukkumaan klo 2 tai 3 yöllä, en saa unta koska samat hääasiat pyörivät mielessäni. Vapaapäivät koostuvat näistä samoista aktiviteeteista ja erityisesti niistä, jotka vaativat enemmän aikaa. Omaa tyhmyyttämme olemme hääsuunnittelun lisäksi alkaneet etsiä nyt omaa asuntoa, mikä tuo oman stressinsä ja vie aikaa hääsuunnitelulta.

Viime viikolla päivittelin ääneen sitä, miten kovasti toivoisin, että minullakin olisi aikaa vain istuskella terassilla tai mennä piknikille puistoon ihan vain nauttimaan elämästä. Tiedän, kuulostaahan se todella dramaattiselta, mutta samalla se on myös totuus. En koe, että meillä olisi aikaa vain oleskella ellei sitä ole erikseen päivälle aikataulutettu. Jokainen meno täytyy suunnitella niin, että se ei hidasta meidän suunniteltua aikatauluamme.

Muutama ilta sitten koin lopulta pienen romahduksen. Viikkojen ”en jaksa tätä enää” -hokemisen jälkeen se lopulta muuttui itkuksi ja paha olo purkautui vain pois. Stressin keskellä en yleensä anna itselleni aikaa itkulle vaan pyrin pääsemään kiireestä eroon hoitamalla asioita määrätietoisesti pois to-do-listalta. Itku kuitenkin tuntui helpottavan oloa. Seuraavana päivänä osasin ajatella asioita jo paljon positiivisemmasta näkökulmasta. Loppujen lopuksi olemme stressistä ja ajanpuutteesta huolimatta hoitaneet asioita tehokkaasti ja tehtävälista oli jo paljon lyhyempi kuin pari viikkoa sitten.

Blogikollegani Kiira kirjoitti vuoden alussa paljon huomiota saaneen postauksen hääahdistuksesta. Myös Iltalehti innostui haastattelemaan häntä tästä aiheesta. Kiira mainitsi postauksessaan hyvin sen, miten yleistä tämä hääahdistus onkaan ja miten moni kokee sellaisia tunteita kuin minäkin nyt. Ei siis saa ajatella olevansa yksin näiden asioiden kanssa, vaikka lähipiiri ei ihan ymmärräkään millaista hääahdistus voi olla. Tiedän ihmisten tarkoittavan vain hyvää, kun he sanovat, että ei häistä saisi stressaantua. Toisaalta vain omia häitään suunnittelevat voivat ymmärtää sen tunteen, kun kaikki ajatukset häistä ja niiden suunnittelusta ovat negatiivisia. Itsekin olen huomannut, että tällä hetkellä, kun häihin on enää kuukausi aikaa, en osaa olla innostunut niistä. Päällimmäinen tunne on vain syvä ahdistus ja stressi. Eikä ole helppoa koittaa suhtautua hääpäivään muulla tavalla, kun niin monet asiat varjostavat sitä.

Itkukohtauksen jälkeen sain asioihin uuden näkökulman. Ajattelin häitämme ja sitä, miten sen jälkeen olisimmekin Herra ja Rouva Wilhelmsson. Jotenkin olisimme yhdessä enemmänkin kuin vain kaksi erillistä ihmistä. Siinä hetkessä muistin taas sen, mitä olen yrittänyt vaivalla koittaa muistaa. Että häät ovat sittenkin vain meitä kahta varten ja hääjuhlan onnistumiset ja epäonnistumiset eivät vaikuta siihen. Tämä on niin kovin yksinkertainen asia, mutta jotta sen voi sisäistää, se pitää tuntea. Lopulta osasin ihan spontaanisti ja hetken aikaa tuntea iloa siitä, että menemme naimisiin kuukauden päästä.

Jotta pystyisin pitämään häästressini aisoissa vielä hääsuunnittelun loppuun asti, joudun hidastamaan tahtia blogipostausten kanssa. En siis usko että viimeisen kuukauden aikana pystyn juurikaan kertomaan kuulumisiani tänne. Lupaan kuitenkin kertoa kaikesta sitten häiden jälkeen.

Rakkaudella, Venla

2 vastausta artikkeliin “Häästressin ja romahduksen kautta uuteen nousuun

  1. Ihanaa että sait sisäistettyä tärkeimmän asian stressin keskelläkin! Kovasti tsemppiä loppuvalmisteluihin, kaikki tulee menemään juuri oikein! 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s