Nyt olen vihdoin virallisesti Rouva W! Ensimmäinen viikko on mennyt todella nopeasti enkä ole ehtinyt edes ajattelemaan blogia. Olemme juosseet taas hoitamassa miljoonaa eri asiaa, mitä en edes osannut odottaa. Toisaalta on hyvä, että en ole ehtinyt miettimään asiaa vaan jatkanut elämää samaa tahtia eteenpäin. Toisaalta taas tiedostan, miten sekavat tunnelmat minulla asiasta on ja että olen vältellyt siitä kirjoittamista. Lopulta voin kuitenkin vain todeta, että tavallaan tuntuu tyhjältä. Kai siis poden jonkinlaista häädarraa eli häiden jälkeistä masennusta.
Avainsana: masennus
Koronavirus ahdistaa
Tänään saan viettää ensimmäistä vapaapäivää töistä yli viikkoon. Lähdimme Pepen kanssa pitkälle kävelylle kauniiseen auringonpaisteeseen vieressämme sijaitsevaan Keskuspuistoon. Tuntui, että sain hengittää kunnolla, levätä vain omien ajatusteni kanssa ja nauttia hetkellisestä onnentunteesta. Viime aikoina olen ollut paljon töissä ja kaikki vapaa-aika on kulunut kaikenlaisten asioiden hoitamisessa. Tämänhetkinen tilanne myös ahdistaa minua suunnattomasti, joten en ole kirjoittanut blogiin mitään. Olin suunnitellut postaavani maaliskuussa useampiakin tekstejä, mutta inspiraation, jaksamisen ja ajan puute ovat vaikuttaneet niin, että tekstit ovat jääneet luonnoksiksi. Tämän hetken globaalistikin kuumin aihe on tietysti koronavirus ja sekin on pyörinyt päässä jatkuvasti.
Masennuksesta
Maailmanlaajuisen mielenterveyspäivän kunniaksi halusin kirjoittaa aiheesta omasta näkökulmastani kertomalla oman tarinani. Tätä postausta on hieman hankalampi kirjoittaa, mutta haluan silti tehdä sen, koska tiedän että maailmassa on niin monia, joille arjesta selviytyminen on hankalaa mielenterveysongelmien vuoksi. Ajattelin, että ehkä jos kerron minun tarinani, se auttaa muitakin eteenpäin kohti paranemista. Maailman mielenterveyspäivää vietetään tänään 10. lokakuuta.