häät

Hääbudjetti

Tämä on aihe, josta en alunperin aikonut puhua ollenkaan. Se johtuu täysin siitä, että raha jakaa todella paljon mielipiteitä ja halusimme pitää meidän raha-asiamme kokonaan itsellämme. Päätimme kuitenkin kertoa lyhyesti pääpiirteittäin hääbudjetistamme yhdessä Samun kanssa ja erityisesti keskittyä siihen, miten me saimme säästettyä rahaa häihin ja mitä keinoja siihen on ylipäätään. Raha on yksi vaikeimmista aiheista puhua tai kirjoittaa, joten haluan tehdä heti alkuun selväksi, että kerron vain ja ainoastaan meidän tilanteestamme, joka ei ole mitenkään verrannollinen kenekään muun rahatilanteeseen. En myöskään aio ottaa kantaa siihen miten rahaa pitäisi käyttää tai säästää, joten toivon että kukaan lukijoistakaan ei ota kantaa meidän tapaamme käyttää omia rahojamme. Nyt kun tämä palopuhe on pidetty, voimme siirtyä puhumaan meidän hääbudjetistamme.

Kuva: Susanna Nordvall

Venla:

Meidän budjettimme oli jo alusta alkaen joustava, koska en tiennyt paljonko saisimme säästettyä 2,5 vuoden aikana. Olin myös tietoinen siitä, että hääsuunnitteluun kuluvia menoja on vaikea arvoida etukäteen ja yllättäviä kuluja tulee varmasti matkan aikana. Heti kihlautumisen jälkeen lähdin tekemään arviota tarvittavasta budjetista, jotta meidän unelmahäät olisi mahdollista järjestää. Emme siis asettaneet alkuun mitään budjettikattoa, jonka rajoissa halusimme liikkua. Tähän aikaan asuimme vielä Luxemburgissa, jossa Samu suoritti harjoittelujaksoa ja minä olin työttömänä. Budjetti ei siis ollut laisinkaan realistinen tai siihen tilanteeseen suhteutettu. Rakensin arvioitua budjettia googlettamalla palveluntarjoajien hintoja netistä ja jouduin käyttämään paljon apunani keskustelupalstoja, joissa muut morsiamet kertoivat häidensä hintoja.

Lopullinen arvioni googlettelun jälkeen oli noin 60 000 euroa… Tiesin että meillä ei mitenkään tule olemaan varaa sellaiseen, joten siitä lähti liikkeelle armoton karsiminen. Kun häät alkoivat lähestyä ja palveluntarjoajien bookkaaminen häihin tuli ajankohtaisemmaksi, jouduimme tekemään valintoja. Helpointa oli lähteä liikkeelle siitä, että pitää kiinni itselle tärkeimmästä ja vähitellen kategorioittain karsii kuluja kunnes päästään lopulta vähiten tärkeään asiaan, josta karsitaan siis eniten. Meidän budjetistamme lähti esimerkiksi kokonaan yhteinen bussikuljetus kirkolta hääpaikalle, lasten leikkipaikka ja cocktailpalat vihkimisen ja ruokailun välissä. Varsinkin jälkikäteen nämä kuulostavat ihan hassuilta ajatuksilta, mutta kuten sanoin, alkuperäiseen budjettiin olin ajatellut ihan kaikkea.

Olemme sen julkisesti maininneetkin jo häät lehdessä, että lopulta häihimme kului arviolta noin 45 000 euroa. Vierasmäärämme oli suurin rahasyöppö ja lopulta tietysti ruokailu veikin suurimman osan budjetistamme. Siinä mielessä olemme ihan tyytyväisiä, että vain puolet kutsutuista vieraista tuli paikalle, vaikka se aluksi harmittikin suuresti. Kokonaisuudessaan juhlapaikan vuokra, ruoat, työtunnit ja kalusteet, jotka maksoimme Hirvihaaran kartanolle vei kolmasosan koko budjetistamme. Paljon rahaa kului myös omaan kauneudenhoitooni, josta teen vielä ihan oman postauksen. Autoimme myös rahallisesti hääseurueemme jäseniä omien pukujensa ostamiseen/vuokraamiseen, polttareiden järjestämiseen sekä juhlameikin maksamiseen, mistä kertyi aika iso summa koska heitäkin oli yhteensä 12.

Häihin säästäminen oli hidasta ja ajoittain epätoivoista. Ensimmäisen puolen vuoden aikana emme saaneet säästöön juuri mitään, koska minä olin työtön ja Samu maksoi kaikki elämiseen menevät kulut pienestä harjoittelijan palkastaan. Heti kun sain osa-aikaistöitä, aloin laittamaan sivuun kaiken ylimääräisen ja joskus jopa enemmänkin. Itse koen että itsekuri ja häihin säästämisen priorisointi olivat tärkeimpiä tekijöitä siinä, miten rahaa kertyi niin nopeasti. Oulussa asuessamme asumiskulujakaan ei tietysti mennyt yhtä paljon kuin Helsinkiin muuttamisen jälkeen. Toki sen jälkeen meidän molempien palkat nousivat hieman. Jos joku haluaa tietää, niin voin kertoa että olemme molemmat vielä uramme alkuvaiheessa eikä kumpikaan tienaa suuria summia. Tämän hääbudjetin kerryttäminen ei siis johdu siitä.

Loppujen lopuksi se on yksinkertaista matikkaa. 45 000 euroa jaettuna tälle 30 kuukauden (2,5 vuotta) aikajaksolle tekee 1500 euroa kuussa. Sen kun vielä jakaa kahdelle niin se tekee 750 euroa per naama kuukaudessa. Alkuperäinen kunnianhimoinen ja epärealistinen tavoitteemme oli 1000 euroa kuussa per naama. Tämä korkea tavoite oli ihan hyvä motivaattori. Aina emme päässeet tuohon 750 euroon kuussa, mutta välillä saimme myös enemmän kuin sen verran säästöön. Ihan kaikkea tästä budjetista emme maksaneet suoraan tililtä vaan osan häälaskuista maksoimme lopussa luotolta, joten sekin on vaikuttanut hieman. Maksoimme tätä luottolaskua pois vähitellen kunnes häät oli virallisesti maksettu kokonaan.

Kuva: Susanna Nordvall

Samu:

Häiden maksamiseen on monia tapoja. On mahdollista ottaa lainaa häitä varten, säästää rahaa ja/tai pyytää sukulaisia jakamaan kuluja. Itse totesimme säästämisen parhaimmaksi mahdolliseksi tavaksi, sillä emme halunneet ottaa ylimääräisiä lainoja häitä varten tai olla riippuvaisia sukulaistemme taloudellisesta tuesta. Kaikki keinot ovat kuitenkin yhtä hyviä ja itse kannattaa valita omaan tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu.

Säästämisessä tärkeintä on olla kartalla omista tuloista ja menoista ja tehdä niiden osalta tulo-meno -arvio, jotta ymmärtää kuinka paljon rahaa itsellä kuluu keskimäärin kuukaudessa. Vuokra, sähkö, netti, vakuutusmaksut ja muut laskut on yleensä suhteellisen helppo ennakoida kuukausittain, koska ne pysyvät vakiona. Ruokakuluista kannattaa laskea jokin keskiarvo vaikka seuraamalla siihen menevää rahamäärää muutaman kuukauden ajan. Muihin yllättäviin kuluihin on myös hyvä jättää puskuria, jos vaikkapa 90-luvun Toyota Camry hajoaa tai joudut käyttämään koiraasi eläinlääkärissä, kuten meille kävi.

Tulo-meno -arvion jälkeen sinulla pitäisi olla karkea käsitys siitä, kuinka paljon sinun on mahdollista säästää kuukausittain. Kun hääbudjetti on määritetty, voidaan laskea yksinkertaisella matematiikalla kuinka monta kuukautta tulisi säästää, jotta oltaisiin tavoitteessa. Mikäli budjetoitu summa vaikuttaa olevan liian kaukana tulevaisuudessa ja toivottu aikataulu on tiukempi, budjettia kannattaa vielä katsastaa ainakin kerran ja etsiä mahdollisia säästökohteita. Tätä me jouduimme tekemään useamman kerran, jotta säästösuunnitelmamme mukainen tavoite olisi realistinen ja saavutettavissa.

Karsimme mm. vierasmäärästä, kukista, ruoista ja juomista sekä koristeista kunnes olimme lähempänä tavoitesummaamme tai tarkemmin sanoen tavoiteaikatauluamme. Kaikista kuluista ei kuitenkaan ollut mahdollista karsia ja tällaiset ”kiinteät kustannukset” koostimmekin erikseen. Nämäkin kulut kannattaa tietysti myös kilpailuttaa useammalla eri toimijalla, sillä huomasimme heti, että eri palveluntarjoajien hinnoittelussa voi pääkaupunkiseudulla olla isojakin eroja. Budjetin koko korreloi selkeästi myös sen kanssa, kuinka paljon on valmis tekemään asioita itse. Itse tekemiseen kuluu toki enemmän aikaa ja tässä mielessä aika on siis rahaa. Me päätimme maksaa enemmän siitä, että saimme kutsut ja puvut teetettynä sen sijaan että olisimme tehneet itse tai valinneet valmisvalikoimasta. Emme kuitenkaan palkanneet hääsuunnittelijaa tekemään somistusta tai hoitamaan muitakaan menoja.

Olimme lopulta yllättyneitä siitä, kuinka hyvin saimme rahaa säästöön jo opiskeluaikana. Tämä vaati toki omalta osaltani sen, että opiskeluvuosien loppuaikana kävin täysiaikaisena töissä, mikä ei välttämättä ole kaikille vaihtoehto. Häitä rahoitettiin osittain lainalla siinä mielessä, että osa ottamastani opintolainasta laitettiin säästöön häitä varten ja osa häälaskuista maksettiin luotolta. Jos ihmetyttää opintolainasta säästäminen yleisellä tasolla, suosittelen lukemaan taustatueksi muutaman opintolainaan liittyvän blogipostauksen talousbloggareilta kuten esimerkiksi Inssin osingoilta täältä.

Omasta mielestäni tärkeintä on kuitenkin aloittaa ajoissa. Pienilläkin summilla voi kerryttää hyvät säästöt, mikäli säästää säännöllisesti useamman vuoden. Tätä varten useammalla pankilla on tarjolla useampia ns. mikrosäästämisen keinoja, jotka ovat salakavalan tehokkaita säästämistapoja. Me esimerkiksi käytimme molemmat Nordean ePossua, missä jokaisen korttimaksun yhteydessä siirtyi muutama euro hääsäästötilille. Kuten kuvitella saattaa, 2,5v aikana pienistä euroista muodostuivat loppujen lopuksi hyvät säästöt.

Kuva: Susanna Nordvall

Rakkaudella, Venla ja Samu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s