Vau! Meillä oli aivan upea häämatka! Heti kun palasimme kotiin aloin ikävöimään takaisin. Vaikka häämatka olikin kunnon irtiotto arjesta, se ei ollut mikään lepoloma vaan todellinen aktiiviloma. Se ei onneksi haittaa, koska olemme molemmat tyytyväisempiä matkalla, jolla pääsemme tekemään ja näkemään mahdollisimman paljon. Vajaassa kolmessa viikossa ehdimme nähdä kolme maata ja useita erilaisia kohteita kaupungista trooppiseen rantaan ja viidakkoon. Koko reissua on vaikea yrittää summata lyhyesti, joten joudun jakamaan sen kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä osassa kerron Singaporesta ja Balista.
Kerroin suunnitelmistamme etukäteen jo tässä aiemmassa postauksessa, mutta kertaan matkan rakenteen vielä lyhyesti. Kohteina oli Singapore, Indonesia (Bali) ja Australia. Matkustuspäiviä oli yhteensä 20 ja sen aikana teimme 9 lentoa, kaksi automatkaa ja yhden venematkan. Lähdimme matkaan perjantaina 24.2. ja lensimme 12 tuntia Helsingistä Singaporeen. Singaporessa vietimme yhden kokonaisen päivän, Balilla 6 päivää ja Australiassa 9 päivää. Palatessamme olimme vielä yhden yön Singaporessa. Matka oli siis tietyllä tapaa kiireinen, mutta ei omasta mielestäni stressaava. Tietysti noin tiukassa aikataulussa olisi voinut moni asia mennä pieleen. Jostain käsittämättömästä syystä kaikki meni kuitenkin täysin suunnitelmien mukaan. Paitsi se, kun Samu hukkasi kaikki maksukorttinsa heti reissun alussa.
Singapore
Reissu alkoi hassusti, kun juuri ennen koneen laskeutumista huomasimme, että Samun korttikotelo oli hukassa. Meille iski heti pieni paniikki, koska lähes koko matkaan varattu budjetti oli Samun korttien takana. Lisäksi olimme tehneet vuokra-autosta varauksen Samun nimellä (vuokraamiseen tarvitsi Samun ajokorttia). Onneksi siinä vaiheessa matkaa ainoa paikka mihin kortit olivat voineet jäädä oli Helsinki-Vantaan lentokenttä. Sillä hetkellä ei juurikaan naurattanut, mutta jälkikäteen osaan jo suhtautua tapahtuneeseen huumorilla, koska selvisimme koko reissun ihan hyvin ilman Samun kortteja. Pienestä stressistä huolimatta nautimme Singaporesta heti siitä hetkestä asti, kun astuimme metrosta ulos ensimmäisen kerran. Kuuma ja kostea trooppinen ilmasto tuntui niin erilaiselta ja molemmat hymyilimme toisillemme kuin hölmöt. ”Hei me ollaan vihdoin täällä! Näin kaukana kotoa viettämässä ihanaa häämatkaa.”
Seuraava aamu oli ihastuttava. Katselimme yhdessä upeaa aurinkoista merinäköalaa hotellimme ikkunasta ja laittauduimme valmiiksi. Edellisen illan draamasta huolimatta olimme molemmat hyvällä tuulella. Aikaeron vuoksi emme voineet juuri selvitellä kadonneiden korttien tapausta sen enempää vaan suljimme kortit varmuuden vuoksi väliaikaisesti ja käytimme vain minun korttiani. Huomasin heti, että kostea ilmasto sai ihoni hehkumaan ja hiukset kihartumaan. Sitä jäin kaipaamaan eniten koko reissulta.
Meidän hotellimme oli kävelymatkan päässä Marina Baysta ja tärkeimmistä nähtävyyksistä, joten nautimme aurinkoisesta säästä ja kuljimme lähes koko päivän jalan. Ensin kävelimme Singaporejokea pitkin Marina Baylle ja sieltä rantaa pitkin F1-radan pääsuoralle. Sen jälkeen kävimme Marina Bay Sandsin katolla ja Art Science museossa, joka oli viihdyttävä sekä meille aikuisille että siellä pörrääville lapsille. Marina Baysta kävelimme takaisin hotellille lepäämään ja vaihtamaan vaatteet.
Illalla lähdimme testaamaan Hawker Chanin eli maailman halvimman Michelin-tähden illallisen (jälkikäteen sain tietää että annoksella ei enää ole Michelin-tähteä). Ruoka oli todella hyvää ja kokemisen arvoista, vaikka se ei näytäkään kummoiselta. Koko kana-riisiannokselle hintaa tuli vain 5 euroa! Illallisen jälkeen halusimme vielä päästä näkemään Gardens by the Bay:n ja valoshow’n. Se oli Singaporen reissun kohokohta, joka ei pettänyt vaan jopa ylitti odotukset. Valoshow’n teema vaihtuu useamman kerran vuodessa ja me saimme ihailla ”Garden Waltz” -näytöstä, joka aiheutti kylmiä väreitä meissä molemmissa. Suurin osa kävijöistä ihaili valonäytöstä alhaalta käsin istuen ja makoillen maassa katse taivaalle. Me olimme ajoittaneet käyntimme niin, että olimme ylhäällä OCBC Skyway:lla kun valoshow alkoi. Itse näytös oli ilmainen, mutta Skyway:n pääsylippu maksoi 12 Singaporen dollaria yhdeltä aikuiselta.
Singapore paluumatkalla
Tullessamme takaisin Australiasta saavuimme myöhään aamuyöstä Changin lentokentälle. Olimme varanneet hotellin lentokenttähotellista, mikä osoittautui todella fiksuksi päätökseksi. Emme ehtineet nukkua juuri enempää kuin 6 tuntia, koska huone piti luovuttaa pois keskipäivään mennessä. Jätimme kuitenkin hyvillä mielin matkalaukut säilöön lentokentälle ja lähdimme Singaporen keskustaan. Kaupungilla suuntasimme suoraan shoppailemaan Orchard Roadin kauppakeskuksiin. Shoppailuhetken jälkeen meillä oli ylimääräistä aikaa, joten päätimme ostaa pääsyliput sekä Cloud Forestiin että Flower Domeen, jotka molemmat sijaitsevat Gardens by the Bay:n alueella. Cloud Forestissa oli menossa hieno Avatar-teemainen näyttely, joka oli todella suosittu. Näiden jälkeen suuntasimme takaisin tutkimaan Changin lentokentän kauppoja ja tunnelmaa. Paluulento takaisin Helsinkiin lähti 22.30.
Bali
Maanantaina aamulla suuntasimme kohti Indonesiaa ja Balia. Singaporen lentokentällä juuri ennen lähtöä Samu sai sähköpostia, että hänen korttikotelonsa oli löytynyt ja se odotti meitä löytötavaratoimistossa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Saimme siis huokaista helpotuksesta. Koska löytötavaratoimisto pystyi varmistamaan että kaikki kortit olivat tallessa ja siivooja oli tuonut ne suoraan siihen, uskalsimme avata maksukortit taas käyttöön. Näin Samu pystyi käyttämään loppureissun ajan puhelintaan ja Apple Pay:ta maksamiseen.
Balilla maahantulo kesti hieman pidempään, vaikka olimmekin tehneet maahantuloilmoituksen netissä jo ennen saapumista. Olin lukenut etukäteen, että maahantulomaksua varten kannattaa varata paikallista valuuttaa, mikä osoittautui erinomaiseksi vinkiksi, koska näin useita turisteja, joiden maksukortit eivät toimineet maksun yhteydessä. Lentokentältä meidät otti kyytiin hotellin lähettämä kyyti, jonka aikana saimme ensimmäisen maistiaisen pientä luksusta. Auto oli varattu vain meille kahdelle, saimme käsiimme lämpimät kasvopyyhkeet ja kylmät vesipullot. Balilla tunnelma oli hyvin erilainen kuin Singaporessa vaikka ilmasto olikin samankaltainen.
Ensimmäiset ongelmat Samun puuttuvan korttikotelon kanssa tulivat eteemme saapuessamme hotellille. Hotellin sisäänkirjautumisen yhteydessä olisi pitänyt esittää fyysinen maksukortti, jolla varaus on tehty. Kortti oli siis turvassa, mutta ihan toisessa maanosassa. Tässä tapauksessa emme voineet käyttää hyväksi minun korttiani, joten henkilökunta alkoi selvittää tapaa, jolla voisimme hoitaa sisäänkirjautumisen ilman Samun korttia. Samu alkoi etsiä verkkopankistaan kuittia etukäteen veloitetusta varausmaksusta. Pitkältä tuntuvan ajan jälkeen saimme tulostettua todistukset ja vastaanottovirkailija hyväksyi meidät sisään. Soitin vielä illalla omaan pankkiini ja pyysin luotolleni korotusta. En yleensä käytä luottokorttiani, mutta juuri tällaisia tilanteita varten pankki myöntää väliaikaisia korotuksia. Näin pystyin maksamaan hotellilaskuja yms. isompia kulueriä kerralla omalta kortiltani.
Meidän Balin hotellimme oli se, mihin päätimme tuhlata eniten ja hemmotella itseämme. Hotelli oli viiden tähden hotelli nimeltään Ayana Resort Bali. Hotellimme on osa Ayana Estate -hotelliketjua ja sen kokonaispinta-ala Balilla on valtava. Siihen kuuluu yhteensä 4 erillistä hotellia, 14 ravintolaa, 15 uima-allasta ja rantaa, 2 kylpylää ja 2 kuntosalia, tennis- ja golfkenttä sekä 11 pientä myymälää. Kuulostaa aika hullulta, eikö? Kaikkien näiden fasiliteettien välillä kulki pieni katujuna, jonka kyydissä pääsi helposti paikasta toiseen. Vaikka hotelli olikin unelmiemme täyttymys ja juuri sitä mitä halusimmekin, sen huono puoli oli sen sijainti. Ayana Estate sijaitsee melko lyhyen matkan päässä lentokentältä ihan Etelä-Balilla Jimbaranin alueella. Pääkaupunkiin Denpasariin ja turistien suosimaan Ubudiin oli siis jonkin verran matkaa.
Söimme lähes joka ilta hotellin alueella eri ravintoloissa. Se oli tietysti kalliimpaa kuin Balilla syöminen yleisesti. Meidän hotellimme läheisyydessä ei kuitenkaan ollut juurikaan mitään muuta kuin muita hotelleja, joten emme lähteneet kävellen tutkimaan ympäristöä. Paikallisetkaan eivät suositelleet sitä, joten viihdyimme mukavasti oman hotelliketjumme alueella. Teimme kuitenkin kaksi päiväretkeä pois hotellin alueelta. Ensimmäinen oli hotellin kautta varaamamme matka Ubudiin paikallisen turistioppaan kanssa. Toinen oli Airbnb:n kautta varaamamme matka Nusa Penida -saarelle, johon kuului meno-paluukyydit hotellilta satamaan, veneellä saarelle ja siellä kiertoajelu suosituimpiin nähtävyyksiin. Lähtöpäivänä käytimme myös ilmaiset kupongit hotellin thalassoterapia-altaalle, mikä oli hauska kokemus.
Ensimmäisenä päivänä söimme aamiaista oman hotellimme aamiaisravintolassa. Vietimme suurimman osan päivästä uima-altaalla ja kävimme pikaisen reissun lähimmässä ”ostoskeskuksessa” taksilla. Ostoskeskus oli yksi suuri halli, jossa oli valtava määrä kaikenlaista halpaa tavaraa ja yksi kassa. Ostimme sieltä muutamia pieniä matkamuistoja, mutta jäimme kaipaamaan somesta tuttuja katumarkkinoita, joista voi löytää todella halvalla muotia, käsitöitä ja koriste-erineitä.
Päiväreissu Ubudiin
Keskiviikkona meidät haettiin aikaisin aamulla hotellilta ja tutustuimme oppaaseen. Miesoppaan lisäksi mukana oli kuski, joka ei puhunut ollenkaan englantia. Juttelimme päivän suunnitelmista oppaan kanssa ja huomasimme heti alkuun, että hänellä oli selkeä suunnitelma siitä, miten reissu tulisi menemään. Varatessamme matkaa meille oli tehty selväksi, että saisimme itse päättää miten haluaisimme aikamme oppaan kanssa käyttää. Keskustelimme Samun kanssa suomeksi takapenkillä siitä, miten osa meidän toiveistamme ei tulisi täyttymään. Emme myöskään olleet yhdessä kovin halukkaita pysähtymään hopekorupajalle ja muihin turistiloukkuihin, joita meille selkeästi yritettiin tuputtaa. Paikallinen opas puhui englantia oikein hyvin, mutta alussa tuntui olevan haasteita selittää mitä me toivoimme päivän agendalta.
Lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen. Selitimme selkeästi tietyt asiat ja nähtävyydet, jotka haluaisimme nähdä ja ilmaisimme halumme luopua osasta meille suunnitelluista aktiviteeteista. Pysähdyimme ensin oppaan suosituksesta katsomaan perinteistä balilaista tanssiesitystä, minkä jälkeen ajoimme perille Ubudiin saakka. Ubudiin oli reilu tunnin ajomatka ja pysähdyimme siellä ensimmäisenä Monkey Forest -puistossa. Se oli hauska kokemus, vaikkakin aika turistimainen kohde. Seuraavaksi opas esitteli meille Ubud Palace:n, joka oli vanha kuninkaallinen palatsi. Palatsissa pääsimme näkemään läheltä koristeellista balilaista arkkitehtuuria. Oppaan mukaan palatsia käytettiin edelleen suorittamaan kuninkaallisia rituaaleja.
Meidän pyynnöstämme saimme tämän jälkeen hetken aikaa kaksistaan Ubud Marketin tutkimiseen. Ostin sieltä itselleni boheemin rantahameen ja -housut. Sen jälkeen opas vei meidät syömään johonkin ravintolaan, jonka kanssa hänellä oli selkeästi jonkinasteinen sopimus. Ruoka oli hyvää vaikkakin todella tulista ja näköalat viidakkoon upeat, joten meillä ei ollut valittamista. Ruokailun jälkeen pääsimme käymään Tegallalang-riisiterasseilla, mistä pidimme molemmat eniten koko päivän aikana. Opas osasi kertoa meille paljon tietoa riisin viljelemisestä ja terassien muodostumisesta. Tämän jälkeen aloitimme matkan takaisin hotellille. Meidän toiveestamme pysähdyimme lyhyesti Tegenungan-vesiputoukselle ennen kuin jatkoimme matkaa perille hotellille.
Spa-päivä
Torstaina heräsimme myöhään ja pyhitimme koko päivän oleskelulle. Kävimme aamupäivällä hotellin yksityisellä hiekkarannalla ja sieltä suuntasimme kylpylään. Olimme varanneet kunnon kokovartalohieronnat molemmille, jotta saisimme pahimmatkin jumit auki. Kokeilimme hierontatekniikkaa nimeltään nakatsuji, jota tarjotaan vain Ayana Spa:ssa ja sen on kehittänyt japanilainen ortopedi. Kunnon vaivaamisen jälkeen rentouduimme teehetken äärellä. Illalla pääsimme katsastamaan Ayanan maailmankuulun baarin Rock Bar Bali:n. Meidän epäonneksemme saimme juuri sinä iltana kokea sadekauden huonon puolen, kun yhtäkkiä alkoi sataa kaatamalla vettä. Päätimme keskeyttää illallisemme ja vetäytyä kylvyn kautta peiton alle lämpimään.
Päiväreissu Nusa Penidalle
Reissu alkoi huonosti kun olimme varanneet matkan vahingossa väärälle päivälle. Matkan järjestäjä oli todella vihainen, koska kuski oli odottanut meitä hotellin aulassa aamukuudesta lähtien ja lopulta joutunut luovuttamaan noin kolme tuntia myöhemmin. Olimme maksaneet reissun etukäteen, joten tottakai tarjouduimme maksamaan seuraavasta päivästä saman summan uudestaan. Varaamamme reissu poikkesi edellisestä Ubudin reissusta siinä, että matkan hintaan kuului kaikki sisäänpääsymaksut, mutta ei opasta vaan pelkkä kuski. Lähdimme siis perjantaina aikaisin aamulla autokyydillä satamaan, josta vene lähti kohti saarta varttia vaille kahdeksan. Venematka ei ollut mukavimmasta päästä. Ulos oli vaikea nähdä ja sain nopeasti hieman matkapahoinvointia. Perillä meidät otti vastaan uusi kuski, joka oli melko huonosti englantia puhuva nuori mies. Hän lähti ajamaan meitä pienen saaren kapeita ja mutkittelevia teitä ylöspäin. Lämpötila oli todella korkea jo ihan heti aamusta ja olimme huonovointisia ja kuumissamme. Autossa meille valkeni, että kuskilla ei ollut aikomustakaan noudattaa nopeusrajoituksia. Kyyti oli suoraan sanottuna todella hurjaa.
Pysähdyimme ensimmäisenä Diamond beachille, jonne emme päässeet edes alas asti. Olisin halunnut mennä, mutta kuski sanoi ettei meillä valitettavasti ole aikaa. Saimme muutaman pikaisen yhteiskuvan portaiden yläpäässä ja sen jälkeen hyppäsimme takaisin autoon. Seuraava kohde oli Instagtamista kuuluisa puumaja nimeltään Rumah Pohon Treehouse. Tässä vaiheessa molempien fiilis lähti syöksylaskuun. Ulkona oli ehkä 28 lämmintä ja auringossa seisoessa se tuntui 35 asteelta. Emme olleet ihan varmoja mihin jonotimme, mutta yhdessä muutaman kymmenen turistin kanssa seisoskelimme ja vuoroin istuimme muutaman puun alla jonottamassa noin 3 tuntia. Lopulta tuli meidän vuoromme ottaa Instagram-kuva puuhökkelin kanssa. Emme olisi ikinä suostuneet jonottamaan niin pitkään, jos olisimme tienneet. Se oli suorastaan naurettavaa. Kysyimme odottamisen välissä kuskilta, että vieläkö kestää kauan ja minusta tuntui että hän suoraan valehteli meille vakuuttaessaan että puoli tuntia. Sen jälkeen vielä odotimme 1,5-2 tuntia ennen meidän vuoroamme. Saimme 5 minuuttia aikaa ottaa kuvia kunnes oli seuraavan vuoro.
Olimme hieman kiukkuisia tämän kokemuksen jälkeen, kun kuski vei meidät syömään johonkin ravintolaan, joka oli täynnä turisteja. Ruoka oli ihan kelvollista ja meistä oli mukava istua alas kylmälle juomalle. Viimeisenä aktiviteettina meidät vietiin katsomaan Kelinking-rantaa. Senkin näimme ihan vain ylhäältä ja saimme muutaman yhteiskuvan. Olisin halunnut kävellä portaita kauemmas, mutta meillä ei kuulemma ollut aikaa. Takaisin ajaessa meillä olikin kauhea kiire ja kuski ajoi niin nopeaa kuin uskalsi. Me olimme taas kerran pahoinvoivia ja lisäksi väsyneitä ja ärtyneitä. Ehdimme juuri ja juuri viimeiseen Balille suuntaavaan veneeseen. Takaisin satamasta saimme vielä kyydin hotellille. Ehkä ongelmana oli ollut alusta alkaen huono kommunikointi matkantarjoajan kanssa, mutta jostain syystä kukaan ei ollut tajunnut varmistaa meiltä päivän suunnitelmaa etukäteen. Airbnb-ilmoituksessa oli lukenut lyhyesti ja ytimekkäästi vain aikataulut ja nähtävyydet joita päivän aikana pääsisi katsomaan. Kaikenkaikkiaan ei todellakaan kokemisen arvoinen reissu.
Yhteenveto
Koko häämatkan jälkeen olin hieman pettynyt Balin reissuun varsinkin verrattuna kaikkeen muuhun mitä pääsimme kokemaan. Minulla oli ollut todella korkeat odotukset, eivätkä ne päässeet täyttymään. Olimme molemmat enemmän kuin tyytyväisiä hotelliin, mutta suosittelisin kaikkia Balille matkaavia varaamaan majoituksen mielummin Ubudista. Olen käynyt ennenkin eksoottisissa matkakohteissa, mutta Balista täytyy todella sanoa, että se ei mielestäni sovellu ensimmäiseksi matkakohteeksi niille, jotka eivät ole koskaan käyneet länsimaiden ulkopuolella. Siellä on haastavaa liikkua ilman takseja ellei vuokraa skootteria, mikä on todella yleistä turistien keskuudessa. Ja vaikka vuokraisit menopelin, liikenne on erittäin sekava ja ruuhkainen ja vaatii totuttelua.
Saattaisin silti käydä Balilla toistekin niin, että minulla olisi enemmän aikaa ja mahdollisesti mukana ystäviä, joille Bali on entuudestaan tuttu. Haluaisin nähdä enemmän Balia turistikohteiden ulkopuolella ja päästä nauttimaan sen monipuolisesta luonnosta. Toistaiseksi kuitenkin suosittelen kaikille tutuilleni mielummin Thaimaata tai vaikkapa Vietnamia. Jos Indonesia on kuitenkin haaveissa, ehdotan käymään jossain vähemmän tunnetulla saarella.
Singapore oli taas yksi suosikkimaitani, missä olen koskaan käynyt. Se on kaunis, monipuolinen ja eksoottinen. Singapore on kuitenkin Aasian maista länsimaistunein, joten siellä on helppo navigoida. Tietysti tämä tuo esiin myös Singaporen pienen miinuspuolen, joka on korkea hintataso ainakin Aasian mittakaavassa. Varsinkin keskustan alueella näimme pelkkiä merkkiliikkeitä ja kalliita ravintoloita. Siitä huolimatta Singaporesta viihtyisän tekee se, että ilmasto on miellyttävä, englanti on pääkieli ja kaupungin siisteyttä valvotaan lailla. Suosittelen kaikkia käymään siellä ja vaikka meidän tyyliimme pysähtymään pariksi yöksi ohikulkumatkalla kaukomaihin.
Seuraavassa blogitekstissä kerron kaiken Australian kokemuksistamme ja jaan kokonaisbudjettia häämatkaltamme.
Rakkaudella, Venla
futuremrsw.com 