Viikko sitten tuli täyteen ensimmäinen kuukausi Helsingissä. Aika on kulunut hurjan nopeasti kun on pitänyt tottua uuteen asuinympäristöön. Helsinki on hyvällä tavalla erilainen kaupunki asua kuin Raahe, Rovaniemi ja Oulu ovat olleet, joten totuttelu on ottanut oman aikansa. Voin kuitenkin jo vähitellen sanoa, että olen kotiutunut ja tämä Helsinkikin alkaa jo tuntua omalta paikalta.

Muuttoprosessin jälkeen meillä alkoi perinteinen tavaranpurku- ja järjestelyoperaatio, joka kesti puolitoista viikkoa. Toki edelleenkin on sellainen olo, että ihan kaikki tavarat eivät ole löytäneet täydellistä paikkaa itselleen. Tämän vuoksi asunnon järjestely jatkuu vielä kunnes asunnossa vallitsee edes jonkinmoinen harmonia. Olkoot se sitten vaikka sitä fengshuita.
Kuten blogista olette saattaneet jo lukeakin, ensimmäisinä viikkoina suuntasin tieni hääpukuliikkeisiin. Niiden jäljiltä olen edelleen hääpukupaastolla ja tiukasti pidättäydyn katsomasta yhtäkään kuvaa sovittamistani häämekoista. Hääasioiden suhteen asiat eivät ole edenneet, mutta tavoitteenani on vielä tämän kuukauden aikana saada varattua hääkampaaja ja toivottavasti myös meikkaaja.
Kuukauden aikana meillä on ehtinyt viipyä jo viisi eri yövierasta, mikä on pitänyt meidät kiireisenä. Se on ollut kuitenkin ihanaa, koska olemme ehtineet viettää enemmän aikaa näiden läheisten kanssa. Näistä yövieraista mieleen muistuu lapsuuden yökylät kavereiden kanssa kun sai jutella ja pelata lautapelejä myöhään. Voi olisipa ihanaa kun oltaisiin vieläkin pieniä ja viikonloput voitaisiin pyhittää vain karkille ja yökyläilylle kaverin luona.

Kaksi viikkoa sitten aloitin työt uudessa vakituisessa työpaikassa ja tähän mennessä olen viihtynyt siellä todella hyvin. Teen lähes täysiä työtunteja, joten vapaa-aikaa ei jää paljon esimerkiksi harrastuksille. Toisaalta se on ihan mukavaa, koska arjessa on työn myötä enemmän rutiinia vaikka työpäivät ovat eri mittaisia eivätkä vapaapäivät osu aina samoille viikonpäiville.
Kuukauden aikana julkinen liikenne ja Helsingin kaupunginosat alkavat vähitellen tulla tutuiksi. Myös Pepe on jo tottunut matkustamaan ratikassa ja olemmekin seikkaileet sen kanssa pitkillä kävelyillä siellä sun täällä. Suosikkipaikkojani Helsingissä toistaiseksi ovat ihan naapurissa sijaitsevat Keskuspuisto ja Töölönlahti sekä Hietaniemen rannikko-alue. Harmittava vaiva näissä Helsingin puistoissa ovat olleet punkit. Pepen turkista on kuukauden aikana löytynyt jo yli kymmenen punkkia. Osaamme jo vältellä tiettyjä puistoja joista punkkeja on tarttunut matkaan eniten. Hyi sentään miten inhottavia otuksia ne ovat!

Parasta Helsingissä on ollut se, miten paljon elämää täällä on. Helsinki on näin kesäisin todella kaunis kaupunki ja erityisesti Pepen kanssa kävellessä saattaa unohtua käveleskelemään jopa pariksi tunniksi. On hauskaa seurata kiireisiä ihmisiä omalta ikkunalaudalta aamupalan kanssa ja kuulla ratikassa vieraita kieliä. Helsingissä on myös todella paljon ihania ravintoloita ja kahviloita joista olen ehtinyt kokeilla vasta muutamaa. Ravintoloiden määrä takaa sen että aina löytyy uusia makuja ja sitä myöten myös uusia suosikkiravintoloita. Ihana lisä tähän kaikkeen on se, että Helsingissä tuntuu pääsevän julkisilla kulkuneuvoilla ihan minne tahansa ihan mihin aikaan tahansa. Meidän asuntomme toki on Mannerheimintien varrella, mikä saattaa vääristää mielipidettäni. Mutta joka tapauksessa Helsingin joukkoliikenne on mielestäni Suomen paras.

Vietin ensimmäisen juhannuksenikin Helsingissä, mutta se kului enimmäkseen Netflix-sarjojen parissa, koska kaikki tutut lähtivät juhannuksen viettoon muualle, Samu mukaan lukien. Tällä viikolla on Helsinki Pride-viikko ja on ollut hauska bongailla kauppojen uusia, teemaan kuuluvia näyteikkunoita ja sateenkaarilippuja. Lauantaina luvassa on pride-kulkue, jota joudun valitettavasti seuraamaan työpaikan ikkunasta.
On outoa, että on kulunut vasta kuukausi siitä kun muutin Helsinkiin, sillä niin paljon on ehtinyt jo tapahtua. En malta odottaa mitä tämä kesä tuo tullessaan!
Rakkaudella, Venla