Syksy on koittanut. Monella alkoi koulu viime viikolla ja teelajitelmat kaivetaan kaapeista esiin.  Kuluneen viikon aikana on tullut juotua jo kolme kuppia teetä. Syksy on lempivuodenaikani, sillä syksy on kaiken uuden aikaa. Monet ovat erehtyneet luulemaan, että se on kevät, mikä ei pidä paikkaansa ollenkaan. Viime viikolla tunsin itseni aikaansaavaksi ja energisemmäksi kuin pitkään aikaan. Olen valmis tekemään muutoksia elämässä. Suurin muutos on lienee se, että ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun olin kuusivuotias, en käy koulua. Tämä ei toki vaikuta arkeeni vielä, sillä Samun koulu ei ole vielä alkanut. Viime viikko kului kuitenkin työhakemusten parissa ja kävin myös yhdessä työhaastattelussa. Onneksi arjessa on riittänyt muita ilonaiheita, jotta en huku täysin työhakemusten maailmaan.

Olen innoissani ensi viikolla alkavasta uudesta ruokavaliosta. Minulla on ollut ongelmia ruoan kanssa niin kauan kuin muistan. Mikään ruokavalio ei tunnu sopivan vatsalleni, vaikka kaikki on kokeiltu täysin gluteenittomasta maidottomaan ja vegaaniseen. Joten olen päättänyt ottaa ruokavaliosta kaiken ylimääräisen pois kolmeksi viikoksi. Teen siis kunnon puhdistuskuurin. Tämä ei tarkoita tietenkään pelkkien smoothieiden lipittämistä vaan ainoastaan haitallisten ruoka-aineiden eliminoimista ruokavaliosta. Oppaanani käytän tätä morsiamen kauneusopasta. Se on inspiroinut minua ihan hurjasti terveellisempiin elämäntapoihin. Kyse ei siis ole ainoastaan laihduttamisesta vaan tasapainoisen ja minulle sopivan ruokavalion löytämisestä.

SONY DSC

Tämän ruokavaliomuutoksen myötä tällä viikolla tuli kiire herkutella mahan täydeltä kaikkea sokerista ja rasvaista vielä kun siihen on lupa. Ja myönnän nyt täysin häpeilemättä, että olen koukussa sokeriin. Viikon aikana tuli herkuteltua karkeilla, suklaalla, lätyillä, pannareilla ja taisin minä muutaman keksinkin popsia. Tällä viikolla ennen lopullista sokerilakkoa haluan päästä vielä maistamaan maailman parasta mustaherukkakakkua, jota perheessämme tehdään joka syksy kun marjasato kypsyy. Ajattelin myös viikonloppuna ostaa viimeisen pussillisen irtokarkkeja. Ihan vain hyvästiksi. Vaikka sokerin nauttimisesta tuleekin hyvä mieli, odotan innolla että herkuttelukierre katkeaa. Ideana olisi lopettaa herkuttelu kahdeksi vuodeksi häihin asti. Saapa nähdä mitä tästäkin seuraa.

Sain viime viikolla vihdoin aloitettua Netflixistä uusimman tuotantokauden Orange Is the New Black:ia. Olen ollut sarjan suuri fani siitä asti, kun ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin. Nyt olen ihan koukussa tähän uusimpaan kauteen ja mieleni tekisi linnoittautua telkkarin ääreen kokonaiseksi päiväksi, jotta saisin ahmittua koko kauden kerralla. Voin kyllä todeta, että olen aina ollut enemmän tv-sarja-ihminen kuin leffa-ihminen. Ja syksy on mitä mainiointa aikaa nauttia lempisarjoista, kun ulkona sataa vettä kuin ämpäristä kaatamalla ja tuulee niin että naapurin pikkulapset meinaavat lähteä tuulen mukaan, Pepestä puhumattakaan.

Vaikka suunnitelmiin kuului mennä viikonlopuksi Rovaniemelle perheen luokse, päätimme siirtää sitä viikolla. Sen sijaan käytimme hyväksi tämän ensimmäisen vapaan viikonlopun kotona Luxemburgista palaamisen jälkeen. Toisin sanoen lähdimme lauantaina shoppailemaan. Ostoksemme jäivät hyvin vähäisiksi, mutta teki hyvää käveleskellä ympäri Oulua ihan kahdestaan. Oulu on niin kaunis kaupunki ja lauantaina oli aivan ihana keli. Kävimme myös syömässä Amarillossa, josta tuli viime kesänä lempiravintolani. Ruoka oli aivan mahtavaa ja olimme molemmat ekstaasissa saadessamme Amarillon herkkuja pitkästä aikaa. Erityisesti suosittelen ottamaan Amarillossa alkuruoaksi Nachos con Salsas. Aivan taivaallista ja siitä riittää hyvin kahdellekin.

Amarillo

Shoppailureissun tuloksena hankimme kuitenkin monia pitkään kaivattuja tarvikkeita. Samu sai uudet farkut, Pepe uuden talutushihnan ja minä kuntoilutarvikkeita. Taitavatpa olla ensimmäiset hankkimani kuntoiluvälineet ikinä. Punnerrustukia olen kaivannut siitä asti, kun 2,5 vuotta sitten vasemman käden ranteeni irtisanoi itsensä. Sen jälkeen en ole voinut laittaa kädelle painoa ollenkaan. Kävin lääkärissäkin vaivan vuoksi, mutta eipä siihen osattu paljon mitään sanoa. Heti kun kuulin sanan leikkaus, päätin elää vaivan kanssa koko loppelämäni. Nyt sitten tukien avulla pääsen taas punnerrusten pariin. (Jes. Mahtavaa. Aivan upeaa. En malta odottaa.) Toiseksi apuvälineeksi hankin pienet käsipainot, jotta pääsen näistä alleista eroon ennen häämekko-ostoksia. Toistaiseksi intoa vielä riittää näistä ostoksista, mutta odottakaahan vain kun pääsen treenaamaan, niin kehitän vielä varmasti syvän vihasuhteen näiden painojen ja tukien kanssa.

SONY DSC

Myös häähommia on hoidettu yhteisen tilin avaamisen muodossa sekä pohtien morsiusseurueen tulevia velvollisuuksia. Blogipostaus pelkästään meidän hääsuunnitelmien etenemisestä on tulossa pian, joten kerron sitten tarkemmin näistäkin. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Rakkaudella, Venla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s