Tuntuu jännältä, että vaikka häihin on vielä kaksi vuotta aikaa, koko elämä pyörii nyt niiden ympärillä. Joka toinen ajatus koskee häitä. Suunnittelu on kuitenkin alkanut vasta nyt hieman yli kuukausi sitten, vaikka kosinta tuli jo maaliskuun lopussa. Tätä blogia ei kuitenkaan olisi syntynyt, ellen olisi menossa naimisiin, sillä häät on aihe, josta haluan palavasti kirjoittaa. Ja minullahan kyllä riittää sanottavaa häistä ja kaikesta siihen liittyvästä. Näitä mielipiteitä on yksi jos toinenkin tuttava saanut kuulla. Ihanaa että pääsen jakamaan ne kanssanne!

SONY DSC

Häideni suunnitteluhan on todellisuudessa alkanut jo vuonna 2012, kun sain elämäni ensimmäisen älypuhelimen, latasin Pinterest-sovelluksen ja perustin sinne tilin. Hääkansio oli varmaan ensimmäinen kansio, jonka Pinterestiin tein ja täytin ihastuttavilla kuvilla häämekoista, teemaväreistä ja hääpaikan koristeluista. Tämä rakkaus häihin on kuitenkin syntynyt jo kauan ennen sitä, kun meillä oli tapana äidin ja siskojen kanssa katsoa hääohjelmia telkkarista. Henkilökohtainen suosikkini on New Yorkin Kleinfeldin hääohjelma Say Yes To the Dress (suom. Tahdon Morsiuspuvun, ent. Hulluna Häämekkoihin).

Omien häideni suunnittelusta tuli hieman realistisempaa, kun tapasin Samun ja tajusin, että välillämme on jotain vakavampaa. Meillä on jo pitkään ollut tiedossa, että parin vuoden päästä asumme varmasti pääkaupunkiseudulla, joten aloin tutkimaan hääpaikkatarjontaa pääkaupunkiseudulla jo kauan ennen kun menimme kihloihin. Löysin monta upeaa paikkaa, mutta yksi oli ylitse muiden. Painoin sen mieleeni, jotta siihen voisi tutustua lähemmin, kun häiden suunnittelun aika tulisi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun menimme kihloihin, en voinut varsinaisesti tehdä paljoakaan Luxemburgista käsin. Toki kerroin läheisilleni asiasta ja luonnollisesti jaoin ilouutisen myös Instagramissa. Häiden suunnittelu rajoittui tässä vaiheessa hääseurueen pohtimiseen ja sähköpostien lähettelyyn. Heti kun olimme palanneet Pariisista, kyselin alustavia tarjouksia monista eri hääpaikoista sekä otin selvää, millaisia puitteita hääpaikoilla oli tarjota häitämme varten. Kysyin myös, olisiko mahdollista tehdä alustavia varauksia ja vierailla vasta kesällä, kun olisimme palanneet Luxemburgista. Hääintoilua pidin yllä ostamalla kasan hääkirjoja Lontoosta ja selailemalla aktiivisesti Pinterestiä.

SONY DSCKun palasimme kotiin, minulla oli kova halu saada aikaan asioita.  Vietimme pienet kihlajaiset perheen kesken ja sovimme matkan Helsinkiin kahden viikon päähän paluusta ja näytöt neljään eri paikkaan. Lisäksi päätimme käyttää tilaisuuden hyväksi, joten vierailimme ilman sovittua näyttöä vielä muutamassa muussa samaisen viikonlopun aikana. Monissa näistä paikoista oli paljon potentiaalia. Kerron niistä mielelläni lisää joskus myöhemmin. Ihastuin eniten kuitenkin juuri siihen samaiseen hääpaikkaan, jonka olin löytänyt jo ainakin pari vuotta sitten internetistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKolme viikkoa sitten sain vihdoin vahvistuksen kaikilta hääseurueeni jäseniltä. Seurueeseeni kuuluu kaksi kaasoa ja neljä morsiusneitoa. Vaikka tämän päätöksen tekemiseen (kuten kaikkien muidenkin päätösten ikinä) kului tovi, olen nyt todella tyytyväinen ihanaan seurueeseeni. Asumme kaikki eri puolilla Suomea ja yksi jopa Hong Kongissa asti, joten yhteydenpito ja asioista sopiminen hoidetaan WhatsAppin välityksellä. Täytynee nyt syksyllä pitää jonkinlainen morsiusseuruekokous vaikka Skypen avulla. Samunkin sulhasseurue on kasassa ja loogisesti siinäkin on kuusi jäsentä. Ihanaa kun ollaan saatu näin innokkaita apulaisia tiimiin!

Voin onnellisena nyt ilmoittaa, että hääpaikkamme ja näin ollen myös tarkka hääpäivämme on vahvistunut vuodelle 2020. Valitsimme hääpaikaksemme sen ainoan oikean, johon molemmat rakastuimme. Teen myöhemmin erillisen postauksen esitellen hääpaikan kokonaisuudessaan, sillä se ansaitsee erityistä huomiota olleen täydellinen hääpaikka meidän häillemme.

SONY DSC

Nyt taidankin lähteä lenkille, jotta vähitellen päästäisiin hääkuntoon ja sen jälkeen uppoudun näihin häälehtiin jotka ihana Taru minulle viime viikonloppuna antoi!

Rakkaudella, Venla

 

P.S. Suuri kiitos ihanalle siskolleni Milkalle, joka otti nämä meidän tässä postauksessa esiintyvät kihlajaiskuvat!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s