Hermoromahdus

Ja niinhän siinä kävi että torstaina illalla iski pieni hermoromahdus kun varailin taas sovitusaikoja hääpukuliikkeisiin. Koko asia alkoi ahdistamaan ja tuskastelin vain kihlatulleni, että lopulta käy niin että minulla ei ole mitään päällepantavaa häissämme. Vaikka olen tehnyt parhaani ja koittanut etsiä häämekkoa järjestelmällisesti ja mahdollisimman ennakkoluulottomasti, en ole onnistunut löytämään Sitä Oikeaa. Pari yötä nukuttuani olo on hieman levollisempi, mutta pelko ja ahdistus vaivaavat edelleen.

Olin siis päättänyt, että annan itselleni armonaikaa lokakuun ajan enkä lähde vielä shoppailemaan enempää mekkoja. Päätin kuitenkin jo varata torstaina sovitusajat haluamiini liikkeisiin marraskuun alkuun. Tähän listaan kuuluu Niinatar, Glamour (Helsinki), Vieno, White Dress, Zazabella ja mahdollisesti myös Porvoossa sijaitseva Valkoinen Kreivitär, jossa en ole ehtinyt vielä vierailla. Minulla on vapaapäivät 4. ja 5.11. joten ajattelin että ne ovat ainut ja viimeinen mahdollisuuteni löytää häämekko. Tästähän se alamäki sitten alkoi.

Yhtäkkiä hoksasin, että jos en löydä häämekkoa näiden kahden päivän aikana näistä kuudesta liikkeestä, minulla ei tule olemaan mekkoa. Uusia mekkoja ei ehdi tulla ennen tilausajan takarajaa ja muita mahdollisia liikkeitä ei oikein ole. Toki mielessäni on vielä muutama muu vaihtoehto kuten Josefiina Lahdessa ja Katariina Oulussa, joissa molemmissa olen aikaisemmin käynyt. Nämä ovat kuitenkin kauempana enkä usko niiden tarjoavan sellaista mitä en voisi löytää Helsingistä, erityisesti koska olen käynyt jo molemmissa alle puolen vuoden sisään. Ehdoton takarajani häämekon tilaamiselle on 6 kk, jotta mekkoon ehtii tehdä muokkausompeleet vielä sen saavuttua valmistajalta.

Suurin ongelmani tässä mekon etsinnässä on se, että en edelleenkään ole varma mitä haluan. Luulin listojeni ja suunnitelmieni olevan idioottivarmoja, koska ne kertoivat minulle mitä haluan (tai näin ainakin uskoin). Monet mekot kuitenkin näyttävät kuvissa todella upeilta ja useat hyvältä päälläkin. Ensin rakastun kaikkiin ja lopulta en tykkää mistään. Tuntuu, että jokaisessa on jotain pielessä. Torstaina illalla katsoimme maanantaina alkaneen Say Yes to the Dress Suomen ensimmäisen jakson ja sain siitä oivalluksen mikä näissä aikasemmin sovittamissani mekoissa on ollut pielessä. Kaikissa mekoissa on ollut jokin asia, josta olen todennut että se ei vaivaa minua. Enhän minä halua mekkoa, josta pitää edes miettiä vaivaako jokin yksityiskohta vai ei. Haluan mekon, jossa kaikki yksityiskohdat ovat heti ensimmäisellä kerralla juuri oikein. Haluan siis mekon joka on täydellinen eikä ihan ok tai jonka kanssa tulen toimeen.

Tämän pienen hermoromahduksen jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että seuraava vaihe on lähteä ulkomaille. Vaihtoehdoiksi valikoituivat joko Tukholma tai Lontoo. Ulkomaille lähtemisessä on vain muutamia hankaluuksia. Ensinnäkin aika ja raha. Aikaa on näistä kahdesta vielä hankalampaa löytää juuri nyt. Tarvitsisin kokonaisen viikonlopun vapaaksi, jos haluan matkustaa muualle ja viettää siellä kokonaisen päivän sovitellen mekkoja. Lennot ja majoitus vievät paljon rahaa, jota pitäisi tässä vaiheessa vielä säästää varsinaisia häitä varten. Yksi ongelma on myös siinä, että en haluaisi lähteä matkaan yksin ja silloin yhtälöön pitää lisätä vielä tukijoukkojen aika ja raha.

Pelkään myös, että en ehdi tilata mekkoa ajoissa ulkomailtakaan. Jos matkustan esimerkiksi Lontooseen joulu-tammikuussa, minulle jää vain 7 kuukautta aikaa saada mekko Suomeen ja korjautettua oikean kokoiseksi. Joissain liikkeissä saattaa olla myös vaatimuksena, että korjausompeleet tehdään nimenomaan heidän omalla ompelijallaan, jolloin joutuisin matkustamaan sinne sovituksiinkin. Lontoo olisi parempi vaihtoehto kuin Tukholma sen laajemman valikoiman vuoksi, mutta siellä lähtöhinnat ovat liikkeissä korkeammat.

Toistaiseksi olen päättänyt ratkaista asian niin, että ensiksi tutkin mahdollisia hääpukuliikkeitä, joissa haluaisin vierailla. Sen jälkeen otan niihin yhteyttä ja kysyn olisiko minun mahdollista tulla ja saataisiinko mekkoni toimitettua Suomeen ajoissa. Jos vastaus molempiin on kyllä, alan suunnittelemaan matkustusajankohtaa. Matkat varaan vasta marraskuussa sitten kun olen käynyt täällä sovittelemassa ja toteamassa, että vaihtoehtoja ei ole riittävästi. Matkakumppanini valikoituvat sitten sen perusteella, että kenen on mahdollista tulla valitsemanani ajankohtana.

Koitan olla panikoimatta turhaan ennen kuin olen käynyt täällä sovittamassa viimeisen kerran. Ahdistusta on kuitenkin välillä vaikea olla sivuuttamatta, koska se puristaa rintaa ja mekkoon liittyvät ajatukset pyörivät päässäni lähes koko ajan. Toivottavasti muilla mekkoaan etsivillä on ollut helpompi matka sen oman unelmiensa mekon löytämisessä.

Rakkaudella, Venla